Mosaiikkiunelmia

Noniin, jospa minäkin.

Eilen totesin kavereilleni yksiselkoisesti “Arvatkaas mitä, huomenna alan kirjoittaa blogia.” Vastaanotto oli odotetunlainen “Haha, okei” - hyvä jos tiesivät mikä blogi on. Jokatapauksessa, niin hirveästi teki mieleni riipustella ajatuksiani ylös, että tämän päätin nyt luoda. Tajusin tässä eräänä päivänä mietteitä olevan niin paljon, ettei ainakaan oma muistikapasiteettini kykene niitä käsittelemään ilman apua. Joten, ainakin toistaiseksi, kirjoittelen tätä ainoastaan itseäni varten. Tietysti olisi kiva, jos joku samoja ajatuksia jakava eksyisi tänne,  Toisaalta kaveripiiristäni oikeastaan kukaan ei pidä blogia, tai jaksa edes lukea sellaista, joten eipä potentiaalisia lukijoitakaan olisi. Taino pari on, mutta vähäiseksi jäävät :>

Olen aina ollut enemmän lukemisen, kuin itse kirjoittamisen ystävä – siis mitä blogeihin tulee. Kyllähän multa löytyy laatikoista vaikka mitä kaunokirjallisia sepustuksia, mutta saavat siellä kyllä ihan rauhassa ollakin.