Kevään ystävämyynnit oli tänään. En millään olisi aamulla jaksanut raahautua ylös, mutta himoshoppaajan halu päästä tekemään edullisia ostoksia oli vielä suurempi kuin unentarve, niinpä hilpaisin unenpöpperössä Mäkelänkadun aamuruuhkassa keskustaan. Mielessäni oli kaksi tuotetta, joita erityisesti lähdin hakemaan ja sain niistä sen mieluisemman eli lilan hohtavapintaisen röyhelöhihaisen juhlatopin, nam. Toisekseen himoitsin kultaista hapsumekkoa, jota en saanut. Tuskin olisin sitä koskaan käyttänyt, näitä pikkumekkoja kuitenkin on kiitettävä kokoelma, mutta käyttötilaisuudet aika harvassa. En tänä vuonna löytänyt ihmeemmin mitään muutamaa toppia ja muuta pientä sekalaista lukuunottamatta.
Huomenna on vappuaatto ja saan laittaa yo-lakin ekaa kertaa päähän, jee. Suunnittelin jo mieletöntä juhlakampausta ja ostin Glitteristä vaalean hiuslisäkkeen, kunnes äiti ystävällisesti huomautti lakista, eli se siitä. Lakki päähän ja lasit naamalle, mikä helppo kaunistautuminen! Ja paljon lämmintä päälle, illalla on kuitenkin kylmä. Hauskaa vappua!
Mikä ihana ilma! Ajelin tänään ensimmäistä kertaa kattoikkuna auki oikeasti sen takia, että oli lämmintä eikä vaan siksi, että se automaattinen kattoikkuna on niiiiin kiva. Suunnattiin keskustaan käyttämään vanhentuvat leffaliput ja nauttimaan kuivista kaduista ja auringonpaisteesta. Milk oli ihan hyvä, vähän hidastempoinen, mutta menetteli. Keväisesti pukeuduin mekkoon ja ballerinoihin, otin varuiksi kyllä mukaan villapaidan ja kaulaliinan, mutta saivat onneksi jäädä autoon. Lauralla oli tietenkin kylmä, muutoin olisi saatettu jopa korkata terassikausi. Metsästettiin korkkareita, mutta sadoista pareista ei ihme kyllä löytynyt sitä oikeaa tänään. Myöskään vaatekaupoista ei tarttunut mitään matkaan! Siis todella, en ostanut yhtäkään paria kenkiä, en yhtään uutta paitaa, mekkoa tai muutakaan vaatetta – vain yhden vyön, jota meninkin hakemaan vartavasten. Uskomatonta, tosin ihan hyvä, sillä rahatilanne ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen ja seuraavaan palkkapäivään on vielä pitkä matka.
Huomenna olisi tarkoitus yökyläillä Suskilla ja syödä Bailey’s-juustokakkua, nam.
Äää olen pulassa. Pääsykoe lähestyy varmasti, eikä edes niin hitaasti. Liian nopeasti ja varmasti. Olen käsittämätön luuseri enkä ansaitsekkaan päästä yliopistoon tällä motivaatiolla. No, aikaa on vielä vajaa puolitoista kuukautta ja koitan parantaa loppua kohden, lähempänä ei auta kuin toivoa arvaavansa hyvin. Arvasin viime keväänä Turussakin tosi hyvin, en tarpeeksi hyvin, mutta hyvin. Pitäisi varmaan alkaa lottoamaan. Lottovoitto takaisi hulppean elämän, summasta riippuen minun rahankäytölläni ei välttämättä kovin pitkäksi aikaa. Nojoo, liirumlaarum, jotain asiaa. Kevät on alkanut, tai ainakin päätin niin. Siirsin talvitakit varastoon ja kevättakit tilalle, jonka seurauksena tänään hytisten kipitin (en juokse kuin pakon edessä) autosta 30 metrin matkan kauppakeskuksen lämpöön. Kevätheilakin on koeajettu, tosin jouduin pakon edessä laittamaan sen uhkaamani villapaidan alle. Yhteisestä elostamme tulee pitkä ja mukava.
Haluaisin jälleen kerran palata alltime lempiaiheeseeni: onko mitään viisaampaa kuin nainen? Unohdin vallan kertoa ruotsinristeilymme kaikkien aikojen suurimman neronleimauksen. Tietenkin asiaan voisi liittää myös teorian “hätä keinot keksii”, mutta ei kyllä näin hyvää keinoa. Tilanne siis oli seuraava: olimme tax-freestä hamstranneet enemmän ja vähemmän enemmän prosenttimerkillisiä juomia sen verran, että niitä varmasti riittäisi. H-hetki koitti ja lasipullot (joita oli suurin osa) oli aika korkata. Seurueessamme ei ole ikinä ollut pulaa avaajista, koska yleensä vähintään 75%:lla meistä neljästä on aina korkinavaaja avaimissa, laukussa, taskussa, missä nyt ikinä sattuukaan olemaan. Mutta aina niitä on. Hytissä karu tilanne iski: ei yhtäkään avaajaa matkassa. Kaikinpuolin teknisesti lahjattomina kukaan ei osannut avata stenkulla tai pöydänkulmaa vasten yrityksistä huolimatta – emmekä sentään niin juoppoja ole, että hampaita olisi käytetty. Hetki jo harkittiin avaajan ostamista tax-freestä, kunnes kaikkien aikojen niksipirkka nro 1 sai alkunsa. Tässä vaiheessa suurin ylistys kuuluu Lauralle, joka keinon keksittyään vielä uhrasi omansa yhteisen hyödyn nimissä. Niksin nimi on siis ripsentaivuttajat, ja empiirisen tutkimuksen mukaan Hennesin taivuttajilla kestää avata n. 4-5 pulloa olettaen, ettei taivuttimista ole sen jälkeen iloa kuin korkeintaan hammastikkuina. Aseta taivuttimet niin, että korkin reuna jää yhteenpuristuvien osien väliin, purista ja käännä vapaalla tyylillä ylös. Auki saatujen pullojen nauttimisen aikana on juuri sopivasti aikaa suuresti riemuita uudesta nerokkaasta keksinnöstä, sekä huomata se vessan oven vieressä seinässä oleva pullonavaaja.
Aihe: Kevät, Löpinää, Pääsykokeet 09, Riennot, Shoppailu, Vaatteet, Ystävät
En kertakaikkiaan pääse eteenpäin tuosta “Kehityspsykologian keskeiset tutkijat ennen ensimmäistä maailmansotaa” – luvusta. Ei se edes ole mitään ihmeellistä tekstiä, vaikka olenkin siitä messunnut kaikille, jotka ovat lukemisistani erehtyneet jotain kysymään. Ne eivät millään ota nyt onkeensa, olen koittanut sitä tilastonkin kirjaa paukuttaa, mutta se se vasta puuta onkin. Tilastosta puheen ollen, en vaan yksinkertaisesti voi sietää sitä. Kombinatoriikkaan ja todennäköisyyksiin asti saatan kärsiä, mutta heti kun kääntyy jos jonkinlaisiksi testeiksi niin sietokyky ylittyy. En ihan oikeasti ole niin kiinnostunut siitä, voidaanko 5% virhemarginaalilla sanoa, että Prisma on Cittaria halvempi tai toisinpäin.. tai jotain sellaista, jota on kirjat pullollaan. Ärh, nyt jostain sitä motivaatioo ja pian! Nyt aikaa vielä on, mutta tiedän loppuakohden tulevan aivan tolkuton kiire. Viime keväänä luin viimeistä kappaletta vielä Turussa hotellissa yöllä.. nyt vähän paremmalla taktiikalla.
Olo on hieman kipeä ja pelkään hieman sen pahenevan viikonloppua kohden. Supervitamiinipommit, tee ja UNI ovat parhaita lääkkeitä, mutta huonoimmassa tapauksessa Buranan voimalla sitten. Huomenna on edessä massiivinen pyykinpesuoperaatio ja pakkaamisen aloittaminen (= lukemisen välttely). Yritän tällä kertaa saada tavarani mahdutetuksi pieneen viikonloppukassiin, mutta lopputulema jää nähtäväksi. En ole ikinä vielä onnistunut siinä. Toisaalta suuremmatkin vetolaukut ovat aina tuppautuneet menemään täyteen viimeistään sitten niistä tuliaisista (itselle siis..), niin kiinteistä kuin nestemäisistäkin.
Hammaslääkärikammo on virallisesti taltutettu. Olen ravannut muutaman viikon sisään 3 kertaa hammaslääkärissä ja vielä olisi pari edessä. Pitikin mennä vinoilemaan Susulle viisaudenhampaattomuudesta, nyt olen itse vetänyt haljua sosekeittoa viikon verran ja toinen puoli olisi vielä edessäpäin. Onneksi ensi viikonlopun laivareissun buffettia ajatellen olen täysissä ruumiin voimissa ja hymykin on valkoinen kaikenmoisten operaatioiden jälkeen.
Hennesiltä tuli tänään sähköpostia. Muistan kerran aikaisemmassa postauksessa naureskelleeni syyskuvastojen ilmestymistä huhtikuun lopulla, mutta nyt pyörrän sanani. Otsikolla “VIP Fall Fashion” pamahti ilmoitus, jossa iloisesti kerrottiin “uuden jännittävän sesongin pian lähestyvän” ihanine syysvaatteineen ja mikäli suurkuvastosta tilaisi huhtikuun aikana tms, saisi huikean -10% alennuksen koko satsista. Olisihan se toki kiva saada aikaisemmat syyskuteet tässä välissä pois ennen uusia.. Haloo nyt on maaliskuu ja kevätkään ei ole vielä tullut! Korontapposoraa on tiet täynnä vielä piiitkään ennenkuin virallisesti julistan kevätkauden alkaneeksi.
P.S. Pikkumusta tuli, superkiva ja superlyhyt, auts. Pitää varmaan hankkia jotkut slimmaavat sukkikset. Löysin Biancon alelaarista ihanat ruskeat saapikkaat -50%, Jenniä huvitti kovasti. Koitin lahjoa sitä olemaan vasikoimatta Lauralle ja Suskille, mutten usko onnistuneeni.
“Silmät kiinni jos et tykkää väreistä..” Kiva kiitti. Tällainen viesti lävähti sähköpostiini Nelly.comista muutama päivä takaperin. No, voiko kukaan oikeasti ohittaa tuollaisen otsikon? En onnistunut. Mutta kävi tuuri, löysin kivan pikkumustan, jota olen metsästänyt jo pidemmän aikaa. Täytyy toivoa, että on odotusten mukainen.
Miksi aina sorrun ylilyönteihin? Halusin kivat haaremihousut, nyt omistan kolmet. Kaikki pitää aina vetää överiksi. Uusin intohimoni haaremihousujen lisäksi on nude-väri. Kevätheila-trenssin jälkeen tulivat korkkarit, pikkulaukku, nahkasaappaat, toinen pikkulaukku, paita, neuleliivi.. ja loppua ei näy. Ihan mukavaa, että vaatekaapistani löytyy välillä jotain vähän muutakin kuin pinkkiä, persikkaa, keltaista ja turkoosia (ja kaikkia muitakin värejä, mitä maa päällään kantaa). Täytyy ruskettua. Biancossa on myynnissä unelmieni korkkarit, harmi, että niissä on stilettikorko. Kokeilin niitä Kampissa ja pysyin juuri ja juuri pystyssä. Ei siinä muuta ongelmaa, mutta absurdit suhteet kengänkokoni ja muun kokoni kanssa aiheuttavat hirvittävän paineen mille tahansa korolle, mutta vielä piikkikorolle.. Harjoitusta, harjoitusta. Pakko saada ne kengät.
Päätin tänään, että nyt alkaa kevät. Kohta vedän trenssin niskaan ja avokkaat jalkaan, vaikka sitten villasukkien ja kahden neulepuseron kanssa.
Kevättä jokapaikassa. Ihanaa! Olen monesti pysähtynyt miettimään, miten nykyään tunnutaan kokoajan elävän tulevaisuudessa. Nyt on TAMMIKUU for God’s sake ja kaikki tursuaa kevättä. Vastaava tilanne on aina reilusti ennen vuodenajanvaihdetta, heinäkuussa on jo täysi syyshärdelli ja syyskuussa alkaa soida joululaulut. Tähän asti on aina vaan naureskeltu Hennesin onlinekaupan ennakkokuvastoille, jotka ilmestyvät siis kahdesti vuodessa: kevätkuvasto tulee loka-marraskuussa ja syyskuvasto siinä ihan viimeistään kesäkuun alussa. Mielestäni kuitenkin maaliskuukin luetaan vielä jonkinlaiseksi talveksi?
Itseäni ei toki kevättavaran saapuminen haittaa lainkaan. Minua vähänkään tuntevat tietävät suuren rakkauteni kirkkaisiin väreihin, kuten persikkaan ja keltaiseen, jotka näyttävät ilokseni olevan tulevan kevään hittivärejä. Muutoinkin tuleva season tuo tullessaan oikeastaan kaikki lempijuttuni ja muutenkin tyylilleni ominaiset piirteet. Suuresti ilahtuneena vastaanotan värien ohella löysät yläosat, ylisuuret kaulakorut, värikkäät korkokengät ja oikeasti pillit farkut. Kaikki, mitä ei ole meinannut oikein viimeaikoina muuten löytää. Ostinkin Biancosta syötävän söpöt korallinpunaiset, hiemaan oranssiin taittavat korkkarit kesärientoja varten, vaikken kyllä usko niiden kauaa säilössä pysyvän. Korkokin oli ihan inhimillinen ~8cm ja tuntuivat ihan potentiaalisilta ehdokkailta myös mahdolliseen kertaluontoiseen työkäyttöön. Lyhyeen 4h vuoroon tietenkin. Tuntuu vain, että kenkäkoot suurenevat vaatekokojen pienentyessä, kun nyt jouduin ottamaan jo Biancostakin kokoa 36, vaikka tähän asti kaikki kenkäni sieltä ovat olleet 37. Rankka elämä.
Siivosin vaatekaappini tänään, jälleen kerran. Koko päivä siinä meni ja taas koitin vähän uutta järjestystä: nyt niin, että perustrikoille on oma laatikkonsa ja muille topeille omansa. Yllätyin taas positiivisesti kaikesta mitä yllättäen löytyikin kaapin syövereistä ja luovuin taas suuresta kasasta vähemmälle käytölle jääneitä yksilöitä. Muutamia vaatekappaleita oli useassa eri värissä, parhaimpina saldoina GT:n pidempi perustoppi kahdeksassa, H&M basic neuletakki kuudessa ja yksi lempitoppini neljässä eri värissä. Tuplia löytyy muutamat, meidän ketjulta ihana röyhelötoppi ja villatakki sekä Zarasta yksi biletoppi ja Onlystä & Hennesistä lemppari lepakkopaidat (siis sellainen tosi löysä, yli-iso paita, jos joku ei tienny..).
Olen vakavasti harkinnut muuttaa blogini suuntautumista enemmän muotiin ja vaatteisiin, mutta toisaalta muotiblogeja on vallan hurjasti ja en kuitenkaan jaksaisi päivittää, saati julkaista mitään kuvia tai muuta hömppää. Taidan kuitenkin pitäytyä tässä asiassa vain lukijana ja alkaa päivittää enemmän itselleni tärkeimmästä asiasta nro. 1 eli PÄÄSYKOKEISTA. Olen jo aloittanut lukemisen ja viikonlopuksi olisi tarkoitus saada toinen kirja läpi kertaalleen.
P.S. Sinä keski-ikäinen isi, joka tänään uskaltauduit Glitteriin ostamaan tyttärellesi syntymäpäivälahjaa, ansaitsit juuri mitä suurimman kunnioitukseni.
